Viro

 

Pinta-ala: 45 227 km
Asukasluku: 1 342 409
Pääkaupunki: Tallinna 397150
Väestö:
  68.6% virolaisia
  25.6% venäläisiä
  2.1% ukrainalaisia
  1.2% valkovenäläisiä
  0.8% suomalaisia
  1.7% muut
Virallinen kieli: viro
Korkein paikka:
  Suur Munamägi 318m

Saaret: Yhteensä 1521, suuremmat
Saaremaa 2922km2, Hiiumaa 1023km2
Isoin järvi:
Peipsi 3555km2
Pisin joki: Pärnu 144km

 

Viro on maakaistale Suomenlahden etälärannalla ja kaksi suurempaa sekä koko joukko pienempiä saaria. Viro on pieni maa, silti sen rajojen sisälle mahtuu monenlaista luontoa sekä kulttuurialuetta. On metsäluontoa ja merenrantaa, kumpuilevaa maastoa ja kirkasvetisiä järviä, idyllisiä vanhoja kyliä ja harvinaisen paljon historiallisia kartanoita. Komeat kartanot, upeat linnat ja keskiaikaiset kaupungit kertovat vaeltajalle omia jännittäviä tarinoitansa.
Pohjois-Virossa pitkää ja mutkikasta merenrantaa seuraten kulkee liuskekivijyrkänne – klintti, paikoin jopa 30 metriä korkea seinämä. Maalaukselliset putoukset ja jokien kivikot vaihtelevat harjujen, hietikkojen ja dyynien kanssa. Satojen järvien ja kukkuloiden Etelä-Virossa luonto on vaihtelevimmillaan. Kuvankauniilta Haanjan ylängöltä löytyy myös Baltian maiden korkein kohta, Suur Munamägi. Kansainvälisesti tunnettu Otepään kaupunki on hiihtäjien paratiisi.
Viroa ei luonnehdi vain koskettava menneisyys. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tämä pieni maa on kehittynyt uskomattoman kovaa vauhtia. Virossa kiertäessä kokee kaikkialla odottamattomia riemastuttavia elämyksiä.


Tallinna



Kaunista Tallinnan vanhaakaupunkia hallitsee keskiaika ja saksalaisuus. Tallinna oli jo 1285 yhdistynyt silloiseen Euroopan Unioniin – Hansaliittoon. Vanhakaupunki on säilyttänyt keskiajan kaupungin rakennuspiirteet katuverkostoineen ja aukioineen. Täällä ovat säilyneet alkuperäiset kiltatalot, raatihuone, asevarasto, vaivaistalot, kirkot ja luostarirakennukset sekä paljon vanhoja käsityöläisten ja kauppiaiden asuintaloja. Ikivanhojen kirkkojen tornit luovat kaupungille maalauksellisen yleiskuvan. Vanhallekaupungin lisäksi monet muut nähtävyydet odottavat löytämistä: laululava, Piritan vierasvenesatama, entisen Pyhän Birgitan luostarin rauniot sekä uusi toimiva luostari ja Kadriorg-puisto upeine barokkipalatseineen (1723).Palatsi on entinen Venäjän tsaarien kesäviettopaikka. Nyt siinä on Viron Taidemuseo. TV-tornista, 190 m korkeudelta, avautuu suurenmoinen näköala yli kaupungin ja kauas sen ympäristöön.Tallinnaan tullaan myös mielenkiintoisten kulttuuritapahtumien, hienojen ravintoloiden sekä lukuisten illanviettopaikkojen vuoksi. Viron pääkaupunki kutsuu Sinuakin nauttimaan tästä kaikesta!


Pärnu



Omailmeinen Pärnun kylpyläkaupunki Itämeren rannalla houkuttelee kaikkia upeine hiekkarantoineen, lämpimine merivesineen sekä monine puistoineen. 750-vuotias Pärnu ihastuttaa runsaine nähtävyyksineen. Pärnun vanhin säilynyt rakennus on keskiaikainen Punainen torni. Raatihuoneen rakennukset ja Tallinnan portti Ruotsin ajalta ovat komeat. Venäläistä jugendtyyliä edustaa loistokas Ammenden villa. Hienoilla puupitseillä somistetut huvilat ranta-alueella ovat myös nähtävyyksiä.Tämä Viron kesäpääkaupungin titteliä kantava paikka on tapahtumien kaupunki, jossa järjestetään perinteisiä festivaaleja, konsertteja, näyttelyitä, rantatapahtumia ja urheilukilpailuja. Pärnuun tulee kesäisin 50 tuhannen paikallisen asukkaan lisäksi noin 400 tuhatta vierasta, turismi luo kaupungin ilmapiirin. Lomasta Pärnussa tulee vielä täydellisempi, jos teette huviretkiä kauniista luonnosta ja rikkaasta kulttuuriperinteestä tunnettuun maakuntaan. Tervetuloa kesäpääkaupunkiin Pärnuun ja luonnonkauniille Pärnunmaalle!


Tartto


Tartto on Viron vanhin ja toiseksi suurin kaupunki, ensimaininta historiankirjoissa on vuodelta 1030. Se oli tunnettuna hahsakaupunkina siltana Idän ja Lännen välillä. Tartto on ollut yliopistokaupunki vuodesta 1632, jolloin Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf perusti tänne yliopiston. Tämä etelävirolainen kaupunki on Viron tieteen ja kulttuurin pääkaupunki, kirjallisuuden, teatterin ja taiteen kehto. Täällä pidettiin Viron ensimmäiset laulujuhlat. Täällä perustettiin Viron ensimmäinen ammattiteatteri. Käsite “Tarton henki” on keksitty kuvaamaan kaupungin erikoisuutta ja ainutlaatuisuutta. Se on lähes sadan tuhannen ihmisen koti. Sodat eivät ole onnistuneet tuhoamaan Tarttoa, vaan se on puhjennut taas kukkaan. Uusklassisen kaupungin symbolina on kuusipylväinen yliopistorakennus ja Toomemäki, kaupungin vihreä sydän. Nähtävyyksiin kuuluvat myös vaalea klassinen raatihuone, Johanneksen kirkko, mahtavat Tuomiokirkon rauniot sekä Enkelin- ja Pirunsilta. Nuorekas ja viihtyisä kaupunki odottaa Sinua, matkailija!


Lahemaa



Lahemaan kasallispuisto perustettiin vuonna 1971 suojelemaan Pohjois-Viron luonteenomaista ranta- ja metsäaluetta. Noin 70% koko pinta-alasta on aarniometsää, suota ja rämettä. Kansallispuiston alue on kuin iso ulkoilmamuseo. Koskematon luonto, rikas kasvipeite ja eläinlajisto, vanhat kalastajakylät, uudistetut kartanot, yllättävät tapaamiset villieläinten kanssa ovat mukava vaihtoehto kaupungin melulle. On mahdollista lounastaa vanhassa kyläkrouvissa tai tehdä kävelymatkoja loputtomilla metsäteillä seurana kivittyneitä paholaisia tai runsaslukuisia haikaroita.
Kannattaa käydä Viron ainoassa merikapteenien kylässä – maalauksellisessa Käsmussa ja Viinistun kalastajakylässä katajien ja rantatörmien keskellä. Viinistussa on ainutlaatuinen yksityinen taidemuseo, jossa on iso kokoelma virolaista taidetta. Lahemaan kansallispuiston alueelle jäävät kuvankauniit entisöidyt Palmsen, Sagadin ja Vihulan kartanot. Entistetään parhaillaan mahtavaa klassismintyylistä Kolgan kartanoa. Se kaikki pitää nähdä itse!


Kihnu



Kihnu on Liivin lahden suurin saari, jonka pinta-ala on 16,38 neliökilometria. Saareen tutustujalta vaaditaan reipasta seikkailuhenkeä, sillä merimatka mantereelta on tuulisella säällä “kuoppainen” ja kulkeminen saarella tapahtuu avolavakuormureilla, polkupyörillä tai jalan. Eristäytyneisyytensä johdosta kihnulaiset ovat sukupolvien ajan säilyttäneet kieli- ja kulttuuriperinteensä. Vielä tänä päivänäkin naenõ pitää itse villalangasta kutomaansa körttiä, kyntää pellot ja leipoo herkullista kihnulaista leipää. Mies käy merellä, jotta leivän ja perunan lisäksi riittäisi särvintäkin. 1800-luvulla kihnulaiset kääntyivät ortodokseiksi, heidän kirkkonsa on tutustumisen arvoinen. Vanhassa koulussa toimii mielenkiintoinen pieni museo. Saarelaisten tavat ja perinteet, kauniit saaristomaisemat, koskematon luonto, hiljaisuus ja rauha, ovatkin syy siihen, miksi saarelle tullaan. Tule Sinäkin!